perjantai 20. tammikuuta 2017

Itsenäisyyspäivä Satakuntalaisen Osakunnan kanssa

6.12 pääsimme edustamaan Lalua Satakuntalaisen Osakunnan järjestämiin sitseihin Ylioppilastalolle. Päivään kuului myös osallistuminen ylioppilaiden soihtukulkueeseen sekä tietenkin jatkot.

Päivä alkoi osakunnan talolta valmistautuen illan sitsejä eli osakunnan juhlia varten. Ennen niitä osallistuimme kuitenkin ylioppilaiden soihtukulkueeseen, jonka aikana lauloimme ja vilkutimme myös presidenttiparille.

Tähän väliin vielä mainittakoon, että sitsit ovat siis akateeminen pöytäjuhla. Juhlaan kuuluu yleensä kolmen ruokalajin illallinen juomineen, mutta syömään sitseille ei mennä. Suurimmassa pääpainossa on laulaminen, mikä jatkuu alkuruuasta jälkiruokaan. Onneksi sentään sitseillä jokaisella on yleensä oma laulukirja, ja hukassa olevat abiturientitkin saivat kirjat lainaan. Kun ensimmäinen laulu oli saatu päätökseen, kajahti siihen mahdollisesti oma lisäsäkeistönsä, jota tietenkään ei löytynyt kirjasta.

Sitsit saattavat kuulostaa hienoilta ja erittäin sivistyneiltä pönötysjuhlilta, mutta väitämme ettei lukiossa pääse törmäämään yhtä hauskoihin juhliin. Jo poisjääneet lukiopippalot eivät missään komeudessaan vetäisi vertoja opiskeluelämän parhaimpaan puoleen.

Vaikka vierailu osakunnalla olikin pikainen, niin sen aikana ehti tutustua sopivissa määrin osakuntalaisten toimintaan. Asunnot sijaitsevat Helsingin ydinkeskustassa ja vuokra on käsittämättömän sopiva Helsinkiin muuttavalle opiskelijalle. Ennen kaikkea kuitenkin osakunta toimii eräänlaisena tukiverkkona kaupunkiin muuttavalle. Eri aineita opiskelevat viettävät aikaa yhdessä ja järjestävät yhteistä toimintaa. Osakuntaa voisi verrata kotiin kaukana kotoa. Joten jos olet harkinnut pääkaupunkiseudulle muuttamista, niin suosittelisimme lämpimästi Satakuntalaiseen Osakuntaan tutustumista.

Katariina Tuomisto, Kukka Mattila

perjantai 13. tammikuuta 2017

Tulkoon valo ja tulkoon Salo!

Kun Jani-Matti Salo näytti diaesityksenä omaa elämäntyötään, Vuoden Lalu -gaala oli huipussaan. Taululla oli nähtävissä toinen toistaan hämmästyttävimpiä teoksia aina Suttilan metsistä Prahan keskustaan. Valo ja ääni on kuljettanut vuoden Laluksi valittua miestä 23 maahan, tai niin kuin Salo itse sanoi: "Valo on tapa nähdä maailmaa." Hänen kohdallaan lauseella on monta merkitystä.

Taiteen maisteri Jani-Matti Salo (s. 1984) on ammatiltaan valo- ja äänisuunnittelija, joka työskentelee niin Kiasma-teatterissa kuin freelancerinakin erilaisissa projekteissa. Hänen tuotantoonsa kannattaa perehtyä täällä, koska edes suomen kielen sanavarasto ei tee oikeutta tuotannon visuaalisuudelle. Salon elämänpolku ei ollut ehkä aivan tyypillinen lukiolaiselle mutta hyvä osoitus siitä, mihin kaikkeen lukiokoulutus luo pohjan. Salo muistuttikin siitä, miten elämä voi yllättää, joten kannattaa ottaa oppia kaikista kouluaineista.

Toisaalta tuli ilmi, että kiinnostus alaan oli olemassa jo lapsena. "En tiedä valitsinko itse ammattini vai valitsiko se minut", Salo pähkäili. Urakehitys vahvistui Lalussa, jossa sai "touhuta vapaasti ja tukea kaikenlaiselle". Oppilaskunnan hallituksessa ja erilaisissa projekteissa hurahti aikaa, mutta samalla niissä oppi yhteistyötä. Sitä Salo pitikin tärkeimpänä lukiossa oppimanaan asiana.

Salo kiitteli myös huittislaista hulluutta, joka mahdollisti monenlaista, kuten breakdancen suosion paikkakunnalla. Piti vain uskaltaa. Vuoden Lalu muistutti, kuinka tärkeää on tehdä sitä, mikä todella kiinnostaa. Salon sanoin: intohimo on matkaopas itseen.

Vuoden Lalut:
2016 Annika Saarikko
2017 Jani-Matti Salo

Teksti: Jari
Kuvat: Anu